Katalonia äänesti poliisiväkivallan alla

 

kuva: Manu Fernandez/AP

Katalonia onnistui lupaustensa mukaisesti järjestämään itsenäistymisestä kansanäänestyksen viime sunnuntaina, ensimmäinen lokakuuta. 5,3 miljoonasta äänioikeutetusta katalaanista vaaliuurnilla kävi 2,26 miljoonaa, joista 90% äänesti itsenäistymisen puolesta. Osa äänistä tosin katosi poliisin takavarikoissa. Luvut ovat merkittävä erityisesti siksi, että Espanjan valtio näytti äänestyspäivänä perimmäisen olemuksensa ja antoi poliisille vapaat kädet voimankäyttöön. Lukuisat tallenteet paikan päältä todistavat poliisin käyttäneen roimasti väkivaltaa. Useissa videoissa poliisi lyö ihmisiä pampuilla, repii hiuksista, potkii ja tönii, retuuttaa alas portaita ja ampuu väkijoukkoon kumiluoteja, joiden käyttö on Kataloniassa kiellettyä.

Useimmissa tapauksissa väkivalta näytti alkaneen poliisin toimesta, ja jotkut paikallaolleet kertovat kuulleensa heiltä sen myötä lausahduksia kuten ”Tätäkö te halusitte?”. Yhteenotoissa loukkaantui Katalonian terveysministeriön mukaan 33 poliisia ja 893 kansalaista, joista suurin osa tosin selvisi lievillä vammoilla.

“The misuse of force by law enforcement officers must be treated as a crime” -Amnesty

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty määritteli raportissaan poliisin toimet rauhanomaisia äänestäjiä kohtaan liialliseksi ja suhteettomaksi voimankäytöksi.

“Amnesty International is calling on the Spanish authorities urgently launch a thorough, immediate and impartial investigation into the excessive and disproportionate use of force by members of the National Police and Civil Guard. Any use of force by law enforcement officials should be in compliance with international law and standards, and be subject to review. If the investigation concludes that excessive force was used, those responsible should be subjected to the appropriate criminal or disciplinary procedures. The misuse of force by law enforcement officers must be treated as a crime.

Amnesty International pyytää Espanjan viranomaisia käynnistämään pikaisesti perusteellisen, välittömän ja puolueettoman selvityksen suhteettomista ja liiallisista voimankäytön menetelmistä, joita kansallinen poliisi ja Civil Guard -santarmit harjoittivat. Kaiken lakia valvovien viranomaisten voimankäytön tulisi olla kansainvälisten lakien ja normien mukaista, ja olla tarkastelun alaisena. Jos selvityksessä päädytään siihen, että liiallista voimaa käytettiin, vastuussa oleville henkilöille olisi asetettava rikosoikeudelliset tai kurinpidolliset menettelyt. Lakia valvovien viranomaisten väärää voimankäyttöä tulee kohdella rikoksena.” (vapaa suomennos)

Barcelonan pormestarin Ada Colaun mukaan poliisi oli harjoittanut kansalaisiin myös seksuaalista väkivaltaa. ”Olemme vastaanottaneet lukuisia lausuntoja naisilta, jotka raportoivat seksuaalisesta väkivallasta”, Colau sanoi EuropaPressin mukaan. Eräässä tapauksessa poliisin kerrottiin murtaneen naisen oikean käden sormet, kun toinen koski hänen rintoihinsa ja nauroi hänelle.

Traagiset tapahtumat eivät kuitenkaan näyttäneet passivoivan katalaaneja pelolla, vaan päinvastoin antoivat itsenäisyysliikkeelle lisäpotkua. Tutkijoiden mukaan moni alun perin äänestystä vastustanut kääntyi tapahtumien myötä itsenäisyyden kannalle. ”Moni tuli kertomaan, kuinka he kokevat elävänsä jälleen Francon diktatuurissa. He kuvailivat Espanjan hallitusta epädemokraattiseksi ja maan koko poliittista kulttuuria autoritaariseksi”, YLE:n kirjeenvaihtaja Minna Pye kirjoitti artikkelissaan.

Julkinen paine ei näyttänyt juurikaan hetkauttavan Espanjaa. Katalaanien tuntemusten ja some-kohun lisäksi useat viralliset tahot tuomitsivat hallituksen harjoittaman väkivallan, ja artikkelit ympäri maailmaa puhuivat Espanjan ylilyönnistä. Espanjan pääministeri Mariano Rojay kuitenkin ylisti poliisin toimia ja väitti, etteivät ne rikkoneet ainuttakaan lakia. Hän totesi vaalipäivän puheessaan, ettei mitään äänestystä oltu edes pidetty. ”Valtaosa kansalaisista valitsi noudattaa lakia ja jättivät äänestämättä”, hän sanoi, ja lisäsi toivovansa, että Katalonia luopuisi separatistitavoitteistaan ja palaisi poliittiseen normiin.

Tässä kohtaa sopii palauttaa mieleen aiemmin julkaistussa jutussa Leniniltä siteerattu kappale: ”Itsemääräämisvapauden, toisin sanoen eroamisvapauden, kannattajien syyttäminen separatismin edistämisestä on yhtä tyhmää ja ulkokultaista kuin syyttää avioerovapauden kannattajia perhesiteiden hajottamisen edistämisestä. Samalla tavalla kuin porvarillisessa yhteiskunnassa avioerovapautta vastaan esiintyvät ne, jotka puolustavat erioikeuksia ja ostettavuutta, joiden perustalle porvarillinen avioliitto rakentuu, samoin kapitalistisessa valtiossa itsemääräämisvapauden, siis kansakuntien eroamisvapauden, kieltäminen merkitsee vain hallitsevan kansakunnan erioikeuksien ja poliisimaisien hallintotapojen puolustamista demokraattisten vahingoksi. – -”

Katalonian tapaus asettaa demokratian käsitteen jälleen puntariin; mitä oikeastaan on demokratia?

Sunnuntain tapahtumia seurasivat laajat, jopa miljoonan hengen mielenosoitukset ja tiistain erinomaisesti onnistunut yleislakko, joka seisautti Katalonian täysin. Se oli vastaus poliisien käyttämään väkivaltaan ja isku, joka perustui Katalonian merkittävälle osuudelle Espanjan bruttokansantuotteesta. Tunnelma Kataloniassa vaikuttaa edelleen olevan järkyttynyt, mutta alkuviikon tapahtumat osoittavat, ettei taistelutahto ole heikentynyt lainkaan. Se, miten väkijoukot yhdistyivät yhteisen tavoitteensa puolesta, asettuivat sortajia vastaan, olivat toistensa tukena eivätkä tyytyneet vähempään kuin tavoitteensa saavuttamiseen, on erityisesti työväenliikkeelle inspiroivaa.

Tilanne Espanjassa elää yhä, ja monenlaisia käänteitä voi olla luvassa. Itsenäistymisjulistus on odotettavissa vielä tämän viikon aikana.