Me olemme hiekka pankin lattialla

Me olemme hiekka pankin lattialla

Kaikkien on osallistuttava talkoisiin. Kaikkien on puhallettava yhteen hiileen. Meidän on laitettava yhteinen etu oman edun edelle. Jokaisen on kannettava kortensa kekoon. On tehtävä kipeitä päätöksiä. Suomi nousuun, Suomi maailmankartalle. Tässä vain muutamia otteita tasavaltamme katekismuksesta, joiden avulla meidät turrutetaan porvarilliseen politiikkaan. Jos me otamme ne totuutena, paljastuu, että me emme merkitse mitään hallitsevalle omistajien luokalle. Meidän hiileen ei puhalleta, meidän keoista kannetaan korret. Meille jää se kipu, jonka piti koskea kaikkia, kun päätöksiä tehtiin.

Me olemme työyksikkökustannus ja sosiaaliturvamenoja, me olemme vain kuluja, me olemme pakollinen paha. Rumat kotimme täytyy kattaa, vaikka sitten äärimmäisen tulenaralla materiaalilla, joka on kielletty valmistusmaassaan, jos siinä muutaman tuhatta puntaa säästää, ettei naapuruston paremman väen silmät tai heidän sijoitustensa arvo kärsisi. Lapsiemme pitää selviytyä homeisista kouluista ja heidän opettajiensa käsiin räjähtävistä ryhmäkooista. Kaikki yhteisen edun nimeen, joka ei koskaan ole meidän etumme. Meidän täytyy kestää vielä yksi neuvottelukierros ilman palkankorotuksia, vielä yksi kierros irtisanomisia ja etujen leikkaamisia, vielä yksi kierros sitä, että varallisuus saadaan kasantuumaan entistä nopeammin muutamiin porvarillisiin käsiin. Meidän täytyy kestää vielä yksi kierros sitä, että jo miljoonia tahkoavat pääomat saavat vielä suurempia voittoja. Hallitseva luokka on jäänyt koukkuun siihen, ettemme lyö takaisin: vielä yksi kierros kipua.

Yhteinen etu, jonka vuoksi meidän täytyy uhrata kaikki, jopa henkemme, ei ole sen enempää kuin pääoman etu. Kun Berner puhuu siitä, että ”yhteiskunta hyötyisi junaliikenteen kilpailusta”, hän tarkoittaa sanoa, että pääoma hyötyisi. Tämä ei tarkoita turvallisempia rautateitä tai edullisempia lippuja, kuten on todettavissa niiden kokemuksesta, jotka ovat käyneet läpi tämän saman ”yhteiskunnalle edullisen kilpailutuksen”; kuten on todettavissa siltä pohjalta, että pääoman tarkoitus on tehdä voittoa, eikä tuottaa tavaroita tai palveluita. Jos miljoonat ihmiset käyttävät jotakin palvelua elinehtonaan päivästä toiseen, on totta kai ”yhteinen etu”, että se valjastetaan voiton tavoitteluun, pääoman kasaantumiseen. Tämän yhteisen edun turvaksi kirjoitetaan pyhiä tekstejä, kerrotaan taikauskoiselle kansalle sellaisia selityksiä, joiden mukaan meidän on hyvää ja tarpeellista uhrata kaikki pääomalle, sillä lopulta varakkaamman ja paremman väen asuttamasta taivaasta sataa meillekin mannaa, ns. trickle-down -teorian tai valumaefektin mukaisesti.

Meidän uusi pappisväkemme ei kuitenkaan tyydy vain valehtelemaan ja yksityistämään, se myös estottomasti tuhoaa sen, mikä seisoo voitontavoittelun ja pääoman välillä. Postilaitos, jota ilman modernia elämää on vaikea kuvitella, on joutunut pitkittyneen ja jatkuvan hyökkäyksen kohteeksi. Työntekijöitä on vähennetty niin, että vuoroja ei pystytä onnistuneesti suorittamaan, ja postinjakamisen sijaan postilaiset laitetaan tekemään kaikkea muuta. Sen sijaan, että postilainen veisi kirjeitä ja paketteja kahdeksan tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa, hänen työviikkonsa saattaakin olla nolla tuntia esimerkiksi nurmikon ajelua. Posti ei kulje, ja suomalaiset ovat jo tuskaisina kiittämässä sitä, että muille palveluille on tehty tilaa sekä lakien että markkinoiden aloilla. Tätä on teettänyt se vapaus, jota porvarillinen yhteiskuntamme vaalii. Vapaus tehdä sopimuksia, vaikka sitten nollatuntisopimuksia. Se on vapaus tehdä epävarmaa työtä, josta saa epävarmaa palkkaa, jos palkkaa ollenkaan; se on vapaus tahkota satumaisia voittoja pääomalle. Se on vapaus olla kiitollinen siitä, että ennen hyvin toiminut palvelu on tuhottu.

Porvarillisen ideologian ulkopuolella, me hajoamme luokkiin. Me hajoamme luokkaan, joka elää pääomasta, joka elää työväenluokan työstä, jonka käsiin valta ja vauraus kasaantuvat; me hajoamme luokkaan, joka elää työvoimansa myymisestä edelliselle. Työväenluokka saattaa elää paremmin kuin kädestä suuhun, se saattaa joskus toteutua epäselvästi yksilöissä, mutta on joka tapauksessa selvää, että on olemassa työväen luokka, jonka edut ovat vastakkaiset omistavan luokan kanssa. Kelan edessä paniikkikohtausta laskujensa takia saava rahaton ja jopa raskaasti velkaantunut korkeakouluopiskelija ei välttämättä elä palkkatyöllä, mutta hänen etunsa yhtenevät sen luokan kanssa, joka näin tekee. Hänen etunsa ei ole se, että palkkoja edelleen lasketaan, että pääomalle menevää osuutta entisestään kasvatetaan, että palvelut yksityistetään ja tuhotaan. Hänen etunsa, kuten suurimman osan maailmasta etu, on se, että pääoman valta lakkautetaan, että demokraattinen, järkevä ohjaus ja suunnittelu ottavat alaa yksityisten pääomien ja sitä palvelevan porvarillisen kerroksen päättömältä toiminnalta. Tämän korkeakouluopiskelijan etu ei ole se, että voitontavoittelun ja ”vapaiden markkinoiden” nimessä planeetan elinkelpoisuus tuhotaan laajoilta osin. Kuten ei todennäköisesti sinunkaan. Sinulla ei todennäköisesti ole varaa muuttaa ilmastonmuutosta pakoon, asumaan maata kiertävälle radalle.

Älä siis usko niitä pötypuheita, jotka esittävät pääoman edun yhteisenä etuna, tai sinun etunasi. Älä lähde niiden patrioottien kyytiin, jotka eivät ymmärrä, että tärkein sota käydään luokkien eikä kansallisuuksien välillä. Kun “yhteinen etu” vaatii valmiiksi pienten palkkojen leikkaamista tai muiden kansallisuuksien työläisten kimppuun käymistä, meidän on käytävä yhteistä etua vastaan. Valheet, jotka saattavat meidät itseämme vastaan, on kumottava perinpohjaisesti. Valta, jonka eduksi näitä valheita kerrotaan, on kaadettava kertakaikkisesti.

Kirjoittaja on Kumous-lehden päätoimittaja.

Lisää luettavaa:

Independent: Palaneessa Grenfellin asuinrakennuksessa käytetty kate kielletty Yhdysvalloissa
http://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/grenfell-tower-fire-latest-london-cladding-banned-us-flammable-a7792711.html

HS: Anne Berner valmistelee Suomea pikkuhiljaa junaliikenteen kilpailuttamiseen
http://www.hs.fi/paivanlehti/29072017/art-2000005306315.html