Helsinki ilman natseja 6.12.2017

Artikkelin asiasisältöä muokattu 18.12.2017 annetun palautteen pohjalta.

Kommunistinen nuorisoliitto osallistui keskiviikkona 6.12.2017 Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen. Mielenosoitus onnistui ilmoittamissaan tavoitteissa osittain. Paikalle saapui muutama tuhat natsien vastustajaa huutamaan iskulauseita Hakaniemestä Taivallahden kentälle. Perinteisen “Ei natseja Helsinkiin, ei natseja mihinkään”- tunnuksen rinnalle oli valikoitunut muun muassa ajankohtainen “Alpakoita, ei natseja”. Nuorisoliittolaiset kantoivat kapitalismin vastaisia banderolleja ja punaisia lippuja muistuttamassa siitä, että fasismi on pohjimmiltaan kapitalismista johtuva ilmiö.

Helsinki ilman natseja oli vastamielenosoitus itsenäisyyspäivän äärioikeistolaisille tapahtumille, Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Kohti vapautta -marssille ja 612.fi-yhdistyksen järjestämälle soihtukulkueelle. Nämä kaksi kulkuetta ovat toisiinsa kietoutuneet. Ruotsista johdettu PVL on ollut ensimmäisestä kerrasta eli vuodesta 2014 asti aloitteellinen taho 612-marssin järjestämisessä, ja joka vuosi PVL on tunnuksineen myös osallistunut 612-kulkueeseen. Yksinkertaisesti isänmaalliseksi väitetyllä 612:lla on siis syntymärasitteena natsijärjestö. Kummankin natsimarssin vastustaminen on tärkeää, mutta on syytä tiedostaa 612-marssin rooli fasismin rekrytointitapahtumana ja salonkikelpoistamisen välineenä, siinä missä PVL:n omat marssit on tarkoitettu avoimemmiksi voimannäytöiksi.

Mannerheimintiellä poliisi pysäytti Helsinki ilman natseja -kulkueen odottamaan PVL:n marssin ohikulkua, mistä osa mielenosoittajista jäi tietämättömiksi. Päätepisteessä pidettiin osa suunnitelluista puheista, ja väkijoukko hajaantui aikataulun mukaisesti ennen kuin 612-marssi pääsi sen kohdalle. Tämä oli yksi järjestäjien erikoisista valinnoista. Miksi mielenosoitus loppui ennen 612-marssin ohikulkua, jonka ajankohta oli julkisesti tiedossa etukäteen? Juuri 612 oli se tapahtuma, jota Helsinki ilman natseja ilmoitti vastustavansa.

Muita järjestelyihin liittyviä puutteita olivat turvahenkilöiden ja turvallisuusohjeiden vähäisyys. Järjestäjät eivät onnistuneet poistamaan heille osoitettuja äärioikeistolaisia kuvaajia mielenosoituksesta, vaikka nämä täysin häpeilemättä rikkoivat mielenosoituksen aloituspuheissa annettua ohjeistusta olla kuvaamatta mielenosoittajien kasvoja. Tapahtumaa livestreamanneet äärioikeistolaiset pitävät antifasistisia mielenosoituksia pilkkanaan, ilmeisen tietoisina siitä, ettei heille todennäköisesti tehdä mitään, vaikka he tulisivat keskelle mielenosoittajien joukkoa. Häpeilemättömin näistä oli toimittajaksi tekeytynyt, pitkän rikosrekisterin omaava ruotsalainen kunnanvaltuutettu ja PVL:n johtohahmo Pär Sjögren, joka tivasi vastamielenosoittajilta, miksi he eivät pidä natseista ja kummasteli, miksi he peittävät kasvonsa kameroiden edessä. Sama mies naureskeli videolla, jolla natsit pahoinpitelivät “vääränlaista paitaa” esittelevän ohikulkijan.

Kritisoitavaa löytyy myös mielenosoituksen poliittisesta linjasta. Ilmoituksessa korostettiin väkivallattomuutta ja konfliktin välttämistä poliisin kanssa. Tällainen viestintä pyrkii kasvattamaan osallistujamäärää tehokkuuden ja rehellisyyden kustannuksella. Natseja ei viime kädessä voida vastustaa ilman konfliktia poliisin kanssa, sillä poliisi luokkaetunsa mukaisesti suojelee natsimarssia. Konfliktin ei tarvitse tarkoittaa lain rikkomista: esimerkiksi mielenosoituksen blokkaaminen toisella mielenosoituksella on täysin laillista. Nyt joukkovoima saatiin hyödynnettyä ainoastaan mediavoittona – meitä oli enemmän kuin natseja – joka sekin vietiin pois poliisin virheellisellä arviolla “noin tuhannesta” mielenosoittajasta.

Autoritarismia edustavien symbolien kielto (tai kuten varsinaisessa kutsussa asia ilmaistiin: toivomus olla tuomatta näitä) herättää meissä ihmetystä. Näitä kiellettyjä symboleita ei edes erikseen kysyttäessä nimetty. Tapahtuman Facebook-sivulla järjestäjät vasta jälkeenpäin totesivat, että sirppi ja vasara -lippu olisi kuulunut poistaa tämän kiellon perusteella. Ovatko järjestäjät valmiita soveltamaan samaa periaatetta myös punatähteen, joka esiintyy Vasemmistonuorten tunnuksissa? Olihan punatähti kuitenkin keskeisessä asemassa Neuvostoliiton ja kommunistien symboleissa: se edusti Neuvostoliittoa Kommunistisen puolueen ohjauksessa yhtäällä, puna-armeijaa toisaalla, näin esimerkiksi. On luonnollista olettaa, että antifasistiseen mielenosoitukseen ei kaivata fasistisia tunnuksia, mutta jos kommunististen symbolien katsotaan edustavan samaa autoritarismia, vaikka kommunistit vastustavat fasismia, onko mielenosoituksessa lopulta kyse pelkästä antifasismista? Miksei näitä tunnuksia voida eritellä suoraan? Onko tarkoitus pitää perusteluja piilossa, jotta kommunistien piilottamista vastaan ei pystytä väittelemään; ettei hevosenkenkäteoriaa erehdytä esittämään ääneen?

 

(http://www.wahlplakate-archiv.de/parteien/spd/)

Tapahtuman logon osana on jo edellisvuonnakin ollut Saksan sosiaalidemokraattien puolisotilaallisen Eiserne Front (suom. Rautarintama) -järjestön (1931) kolme nuolta. Kyseinen tunnus vaikuttaa antifasistiselle mielenosoitukselle erikoiselta valinnalta, sillä se symboloi fasismin ja monarkismin tuhoamisen lisäksi myös kommunismin tuhoamista. Kommunistien merkitystä fasismin vastaiselle taistelulle ei tulisi väheksyä. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana juurikin kammoksutun sirppi ja vasara -lipun alla tehtiin merkittävintä työtä fasismin kukistamiseksi, ja myös mielenosoituksessa esillä ollut Antifaschistische Aktion -liike on kommunistien perustama. Täten meidän niin antifasisteina kuin kommunisteinakin on huomautettava, että lähtökohdat fasismin vastaiselle yhteisrintamalle ovat hatarat, jos järjestävä taho tunnustaa vähintäänkin rivien väleistä luettavaa antikommunismia.

On myönnettävä, että tämänhetkisessä poliittisen tietoisuuden tilassa antifasististen mielenosoitusten järjestämiseen liittyy hankalia kysymyksiä. Kun suuret kansanjoukot eivät ole valmiita blokkaamaan natseja, onko tyydyttävä epäpoliittisiin hyvänmielenosoituksiin joissa antifasistinen toimija on alpakka, vai pitäisikö suhteessa valmiimpien ja edistyneempien pyrkiä näyttämään tietä eteenpäin? Helsinki ilman natseja teki omat valintansa, ja oli puutteistaan huolimatta tärkeä tapahtuma, johon osallistumista Kommunistinen nuorisoliitto ei kadu. Jatkoa ajatellen on ensiarvoisen tärkeää ryhtyä kehittämään antifasistista pohjatyötä mielenosoitusten väleillä, jotta jokainen tapahtuma voisi olla edellistä parempi, poliittisempi ja tehokkaampi. Fasismin kapitalismia hyödyttävä luonne on tuotava ilmi: se johtaa työväenluokkaa harhaan taistelussa, jota käydään tuotantojärjestelmää, ei esimerkiksi etnisiä ryhmiä vastaan.