Bensiini- ja dieselautojen kieltäminen: hyvä mutta riittämätön päätös

Bensiini- ja dieselautojen kieltäminen: hyvä mutta riittämätön päätös

Heinäkuun alussa Ranskassa ilmoitettiin päätöksestä kieltää kaikki bensiinillä ja dieselillä kulkevat ajoneuvot vuoden 2040 jälkeen. Kuun lopussa Britanniassa tehtiin samanlainen päätös. Ajoneuvojen myynti on tarkoitus lopettaa jo aiemmin ja siirtyä kokonaan sähköiseen liikenteeseen määräaikaan mennessä. Päätökset herättävät osaltaan toivoa kyvystä ehkäistä ilmastonmuutosta, mutta niiden toimivuutta uhkaa ratkaiseva ristiriita talouskasvun ja teollisuuden intressien kanssa.

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on jo pitkään tarvinnut tämänkaltaista selkeää suunnitelmallisuutta ja konkreettisia määräyksiä. Talouskasvuun ja suurempiin voittoihin pyrittäessä ympäristöystävälliset vaihtoehdot eivät ole niinkään vähentäneet saastuttavia vaihtoehtoja, vaan tulleet näiden rinnalle, korkeintaan näiden kasvutahtia jarruttaen. Nyt saastuttavat ajoneuvot on oikeasti poistettava uuden teknologian tieltä.

Pelkkä tietyntyyppisten autojen kieltäminen ei kuitenkaan riitä. Sähköiset ajoneuvot eivät ole ongelmattomia tai päästöttömiä, ja niiden massiivinen lisääminen saattaa olla ympäristölle hyvin kuormittavaa. Toukokuussa VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko kertoi Maaseuden Tulevaisuudelle, että sähköautojen valmistus vie kolmanneksen enemmän energiaa perinteisten autojen valmistukseen nähden. Laurikon mukaan niiden elinkaaren aikana voi syntyä paradoksaalisesti jopa enemmän päästöjä kuin dieselautojen. Myös sähkönkulutuksen suuri kasvu lisää painetta ympäristöön, ja sähkö on pystyttävä tuottamaan päästöttömästi.

Ympäristön näkökulmasta ajoneuvojen määrän, tai ylipäätään kulutuksen minimointi on ensisijaisen tärkeää

Vaikka sähköautot pystyttäisiin jatkossa tuottamaan huomattavasti nykyistä energiatehokkaammin, niiden määrän loputon kasvattaminen ei tule olemaan ekologisesti kestävää. Keskeistä sääntelyn lisäksi olisikin vähentää ihmisten liikkuvuuden tarvetta ja näin ajoneuvojen valmistamista. Tämä vaatisi esimerkiksi investointeja lähipalveluihin sekä työpaikkojen ja asuntojen kaavoittamista lähekkäin. Tarpeelliseksi voivat osoittautua myös uudet omistajuuden muodot, esimerkiksi sähköauton yhteisomistus naapureiden kesken.

Ympäristön näkökulmasta ajoneuvojen määrän, tai ylipäätään kulutuksen minimointi on ensisijaisen tärkeää. Sen sijaan talouskasvun tavoitteen ja autoteollisuuden näkökulmasta sähköautoja pitäisi myydä mahdollisimman paljon, jopa liiallisuuksiin asti, kun markkinaosuuksia halutaan kasvattaa. Ajoneuvokannan totaalinen vaihtaminen epäilemättä luo paljon kasvua, mutta teollisuuden pitäisi samalla pyrkiä myymään mahdollisimman vähän uusia autoja ja pysäyttämään kasvu heti kuin se on mahdollista. Kilpailulle alisteinen, yksityisomistukseen perustuva teollisuus joutuu kuitenkin aina valitsemaan oman selviämisensä ja kasvun, taistellen samalla ympäristötavoitteita vastaan. Niin kauan, kun tähän intressiristiriitaan ei puututa, tulee ympäristöasioiden eteenpäin vieminen olemaan raskasta ja vaikeaa taistelua, jossa aina joku häviää.

Kirjoittaja on Kommunistisen nuorisoliiton varapuheenjohtaja.